30. maaliskuuta 2017

Kevään sisustusratkaisut ja niin rakkaat pelakuut

Ei täällä oikeastaan ole sisustettu :) Muutoinkin kotimme ei missään nimessä kelpaisi minkään sisustuslehden sivuille. Isäntä ehkä tykkäisikin "skandinaavisesta tyylistä, ja lisäksi jotain vanhaa ja uutta". Itse taas olen laiska ajattelemaan mitä missäkin on, ja kotimme onkin melkoinen sekoitus kaikenlaista.


Tykkään meidän pienestä eteisestä ja pelakuut tekevät siitä oikein esittelykelpoisen....Ennen eilistä siivoamista siellä oli melkoinen varastomeininki :) Miten ihmeessä sinne taas kertyi kaikenlaista roinaa...


Niin, siellä on taas puutarhakalusteiden pehmustetta ja kevään jo kukkineet sipuliruukut. Pieni tila on sitten äkkiä sotkuinen jos siellä on liikaa tavaraa.


Keväinen keittiö näyttää ajoittain tältä....Toisaalta taimihommat ovat pysyneet suhteellisen hanskassa tilaa ajatellen. Meidän pienessä tönössä ei mitään suuren suuria kasvustoja kasvatella, vaikka haluaisinkin kaikenlaista kokeilla :)


Olohuoneessa Lundia on aina käytännöllinen ja kiva. Sitä onkin koko seinä kehystämässä ikkuna-aukkoa. Keväisinä sisustuselementteinä mustia muovirasioita. Kylvin 'Vilma'-ruukkutomaatin vasta eilen... Saas nähdä olenko sitten myöhässä. Toisissa ruukuissa on miinanköynnöstä ja aitoelämänlankaa. Viime vuonna tuo miinanköynnös ei jostain syystä itänyt, aitoelämänlankaa olen joskus kasvattanut ja se oli helppo.


Olohuoneessa on myös chilipöytä. No, on siellä pari pelakuun pistokasta ja jättiverbenat. Tämä kirpparipöytä on välillä varastossa, josta se kevään tullessa siirtyy sisälle. Nyt tuumin että siitä saisi taimipöydän tulevaan kasvariin kun laittaisi pöydän kanteen sivuille ja taakse pienet reunat sekä tuonne alas hyllytaso. Lopuksi maalaisi pöydän jollakin kivalla värillä. Saattaisi olla kiva ja kätevä.


Pelakuut saivat uuden mullan helmikuun lopulla ja nyt valon myötä kasvu on oikein vehreää.




Ulkona on lunta ja älyttömästi jäätä. Mitään piippoja ei näy. Olenkin ihan hurjan kateellinen muiden lumikellokuvista ja kevään etenemisestä.
Kaupungissa ei lunta ole, ja näyttää että kaikki aurinkoiset rinteet ovat sulia, vaan eipä meillä. Eilen metsälenkin jälkeen päätin hakea kaupasta icebugit. Minulla oli kyllä sellaiset liukuesteetkin kengissä, muttei niistä hurjasti apua ollut. Kaupassa myyjäkin kysyi missä oikein asun kun nyt noita kenkiä tarvitsen ;)
Täytyy sanoa ettei icebugeja turhaan kehuta, sillä ovat tosi hyvät. Lenkillä pystyi kulkemaan kivikovalla jäällä ihan normireippaasti. Onpahan varauduttu, jos nää tulevien talvien säät alkavat olla tälläisiä tylsiä liukastelukelejä.

Olin eilen todella pahalla tuulellakin kaikenlaisista ärsytyksen aiheista. Ja isännän tullessa töistä annatin tulla miltei kaiken sen hetkisen elämäni kurjuuksista. Isäntä aikansa kuunteli ja alkoi sitten laulamaan "Talk to me...like lovers do" Todellakin, nauruksihan se kaikki meni. Aika positiivista että marmatukseen vastataan noin. Se on rakkautta :)

Jep, ei lumikelloja, ei piippoja, ei mitään. No, istun sitten täällä eteisessä pelargoniaterapiassa. On sekin jotain ;)


Mukavaa loppuviikkoa!


27. maaliskuuta 2017

Jäikö vaivaamaan?

Puutarhapuuhissa tulee joskus tehtyä juttuja, jotka jäävät vaivaamaan. Vaikka olen itse puutarha-alallakin töissä ei oman pihan tekeminen mene aina niin sujuvasti. Joskus innostun tekemään tekemisen ilosta usein ilman tarkkaa harkintaa. Tästä saattaa seurata onnistumisia tai lisää säätöä ja taimikaruselliä, kunnes alue on mieleinen :)

Vasemmalla näkyvä istutusalue on tehty ekana syksynä. Viime keväänä teimme liuskekivilaatoitusta talon taakse ja paviljonkin alle. Alussa minua jotenkin vaivasi suoranlainen kivireunus, joka istutusalueessa oli...

Joku siinä vaivasi aikansa, mutta en sitä lähtenyt purkamaankaan. Kesän edetessä kasvillisuus kasvoi ja alue alkoi näyttää paremmalta. Tässä suhteessa ei siis kuitenkaan tarvinnut alun mietteistä huolimatta muutella mitään ;)

Samaa kivilinjaa noudatin talon varjoisassa kukkapenkissä, joka ei rajaudu liuskekivipolkuun vaan siinä on pelkät liuskekiviaskelmat nurmikolla. Suuret kivet loppuivat ja siltikin laitoin kivireunuksen. Tässä tuli siis suoraan sanottuna amatöörimoka. Eipä ole kovin helppoa leikata nurmikkoa....


Aikani sitä katselin ja nurmikkoa leikkailin (en tykkää trimmata tai muuten saksia paikkoja, vaan siistimisen pitäisi hoitua suoraan ruohonleikkurilla) Kivet siis lähtivät tästä reunuksesta hyvinkin pian. Nyt riittää silloin tällöin kanttaus, eikä joka nurmikonleikkuun jälkeen tarvitse mennä saksimaan.

Toinen vaivaava juttu on ollut tuo meidän telttapaviljonki. Ai, että se törötti alussa ikävästi. Nyt pikkuhiljaa olen saanut kasveja siihen ympärille. Ehkä silmä on siihen tottunut tai talven jälkeen kaikki kesäiset kuvat näyttävät mukavalle :D




Ehkei tää niin paha ollutkaan? 


Vielä saan odotella tovin ennen kuin pääsee kasvua ihailemaan....


 Hyvää viikkoa kaikille!




22. maaliskuuta 2017

Taimitaidetta?

Pitkästä aikaa rustasin makrolinssin kameraan kuvatakseni noita edellisen postauksen kukkia. Kovin ovat lähikuvauksen aiheet vähissä puutarhurilla näin tähän aikaan vuodesta. Ulkona on melko lailla lunta ja jäätä, joten edes lumikelloista ei ole tietoakaan.

Tällä kertaa tuleekin hieman erilainen taimipostaus. Hieman vihreää terapiaa läheltä ;) Vaikkakaan ihan taas haluttuun tarkkuuteen en päässyt käsivaralla kuvatetessa.








...ja ulkona sataa räntää....


Voi, kun ulkona olisi jo vihreää. Siihen asti tuijotellaan taimikasvatuksia ja hankitaan kausikasveja. 
Eihän tätä muuten kestä :D


21. maaliskuuta 2017

Herkuttelen

En malta olla laittamatta lisää kuvia edellisen blogiyhteistyöpostauksen kukista. Minusta ne ovat hurjan kuvauksellisia, ja viihdyin kameran kanssa oikein hyvin.










Kaunokainen tämäkin ;)



Kukat kuin karkkia ;)


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...